Tekstit

Vuorenkilven pitkä tie ravintolisäksi

Kuva
Arto Montosen kehittämä vuorenkilpivalmiste (Bergenia crassifolia) on jalkautunut markkinoille Suomessa. Kuva: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy   Arto Montosen kehittämä vuorenkilpivalmiste (Bergenia crassifolia) on jalkautunut markkinoille Suomessa. Taustalla on poikkeuksellisen pitkä ja perusteellinen selvitystyö, jossa on kartoitettu kasvin käyttöhistoriaa, turvallisuutta ja valmistusmenetelmiä usean vuoden ajan. Montonen sai työstään vuoden 2025 luonnontuotetoimija tunnustuksen Suomen luontoyrittäjyysverkostolta.   Vuorenkilpi on monivuotinen kasvi, jota on perinteisesti hyödynnetty eri puolilla Aasiaa ja Itä-Eurooppaa. Kiinnostus vuorenkilpeen heräsi yli kymmenen vuotta sitten, ja varsinainen tuotekehitystyö käynnistyi noin seitsemän vuotta sitten Mikkelissä. ”Vuorenkilpiuutteen kehittäminen on ollut pitkä prosessi, jossa on pitänyt yhdistää perinteinen kasvitieto, tutkimuskirjallisuus ja nykyinen elintarvikelainsäädäntö. Se...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Joulustressi vaivaa suomalaisia

Kuva
Tämä trendi näkyy yllättäen kaikissa Pohjoismaissa, että jouluun liittyvä yksinäisyys korostuu nuorilla, kertoo Ifin terveysstrategi Kristina Ström Olsson .   Joulu aiheuttaa stressiä ja ahdistusta monille suomalaisille, selviää Ifin teettämästä pohjoismaisesta kyselystä.  Ifin tutkimukseen vastanneista suomalaisista joka kolmas (31 %) kokee vähintään jonkin verran stressiä tai ahdistusta jouluun liittyen ja lisäksi 34 prosenttia kertoo stressaavansa ”vain vähän”. Vain kolmannes ei koe joulustressi ä lainkaan. Pohjoismaiden välillä erot ovat pieniä: suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset stressaavat joulunaikaan suunnilleen yhtä paljon. Tanska erottuu kuitenkin joukosta, sillä siellä vain joka viides (22 %) kokee joulustressiä vähintään jonkin verran. Oma talous suurin yksittäinen stressin aihe Kaikista suomalaisista, jotka kokevat joulustressiä edes jonkin verran, lähes puolet (48 %) nimeää suurimmaksi syyksi oman taloud...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Olkapään leikkaus voi olla hyödytön

Kuva
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, dosentti Mika Paavola . Kuva: Ville Männikkö/HUS   Suomalainen FIMPACT-tutkimus (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) on osoittanut kymmenen vuoden seurannassa, ettei leikkauksesta ole hyötyä verrattuna muihin hoitomuotoihin. Pitkään olkakivun hoidossa käytetty avarrusleikkaus ei tutkimusten mukaan paranna kipua, toimintakykyä tai elämänlaatua verrattuna lumeleikkaukseen tai tehostettuun fysioterapiaan .   Olkalisäkkeen alaisen kivun on perinteisesti ajateltu johtuvan olkalisäkkeen alaisesta ahtaudesta , ja tämän teorian pohjalta kehitetystä avarrusleikkauksesta tuli vuosikymmenten aikana yksi ortopedian yleisimmistä toimenpiteistä. Vaikka tutkimusnäyttö on toistuvasti kyseenalaistanut leikkauksen vaikuttavuuden, sitä tarjotaan edelleen potilaille, joilla kipu pitkittyy. Olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta ei ole hyötyä Tutkimuksessa 189 potilasta satunn...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä

Kuva
Koronarokotuksilla pystyttiin estämään merkittävästi vaikeita tautitapauksia ja koronakuolemia Suomessa.   Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.   Koronarokotteet kehitettiin estämään vaikeaa koronatautia, mutta myös koronatartuntoja. Eero Poukan väitöstutkimus tuo valoa koronarokotteiden tehokkuuteen Suomessa vuosina 2021–2023. Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.. Tutkimuksessa selvitettiin koronarokotusten tehokkuutta hyödyntämällä kansallisia rekisteriaineistoja. Analyysit kattoivat eri ikäryhmät ja virusmuunnokset sekä suojan keston.  Koronarokotuksilla pystyttiin estämään merkittävästi vaikeita tautitapauksia ja koronakuolemia Suomessa. Koronarokotusten suoja koronatartuntoja vastaan oli aluksi hyvä, mutta heikkeni selvästi Omikron-muunnoksen ilmaannuttua jo...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Apteekkiuudistus rapauttaa apteekkiverkostoa -näkökulma

Kuva
Apteekin vihreä risti uhkaa sammua monin paikoin, kun hallituksen apteekkileikkaukset tulevat voimaan ensi vuonna. Kuva: Roni Rekomaa Apteekkariliitto   Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevassa apteekkiuudistuksessa tehdään liian monta muutosta kerralla. Jättimäinen lääketaksan leikkaus yhdistettynä apteekkiveron muutoksiin ja itsehoitolääkkeiden jakelukanavan laajentamiseen rapauttaa apteekkien taloutta ja apteekkiverkostoa ennakoimattomalla tavalla.    Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemät korjaukset apteekkitalousuudistukseen ovat riittämättömiä. Hallituksen esityksen perusongelma jäi korjaamatta, mikä vaarantaa apteekkien toimintaedellytykset ja rapauttaa apteekkiverkostoa.   – Lakimuutoksilla yritetään toteuttaa yhtä aikaa liian monta muutosta. Vääjäämättä tulee mieleen vuoden 2018 taksiuudistus , Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen vertaa.  Apteekkien talous on jo valm...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Endometrioosi vaikuttaa nuoren elämään monin tavoin

Kuva
Nuorena saatu endometrioosidiagnoosi on yhteydessä suurempaan sairastavuuteen sekä koulutuksellisiin ja ammatillisiin haasteisiin. Kuva: Ulla Sainio/Helsingin Yliopisto   Nuorena saatu endometrioosidiagnoosi on yhteydessä suurempaan sairastavuuteen sekä koulutuksellisiin ja ammatillisiin haasteisiin. Aikaisella hoidolla voitaisiin helpottaa sairaustaakkaa. Endometrioosi on yleinen naisten sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella, tyypillisimmin vatsakalvon alueella. Se aiheuttaa kipua, lapsettomuutta ja siihen liittyy kohonnut riski muulle sairastavuudelle.  Elina Raspin väitöstutkimuksessa tutkittiin naisia, jotka olivat saaneet endometrioosidiagnoosin alle 25-vuotiaana leikkauksen yhteydessä vuosina 1987–2012, ja vertailtiin heitä naisiin, joilla ei ole endometrioosia. – Etenkin kipuun liittyvät sairaudet, gynekologiset tulehdukset ja lapsettomuus olivat endometrioosiryhmässä selväst...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Antibiootit yleisiä varhain päiväkodissa aloittaneilla lapsilla

Kuva
Varhaiskasvatuksessa alle kolmen vuoden iässä aloittaneilla lapsilla oli keskimäärin enemmän antibioottikuureja lapsuuden aikana kuin pidempään kotihoidossa olleilla.   Antibioottien käyttö lapsilla on yleistä. 2000-luvun alussa syntyneille kertyi keskimäärin 10 antibioottikuuria 12 ikävuoteen mennessä. Varhaiskasvatuksessa alle kolmen vuoden iässä aloittaneilla lapsilla oli keskimäärin enemmän antibioottikuureja lapsuuden aikana kuin pidempään kotihoidossa olleilla. Antibioottikuurien määrä lapsuudessa on yhteydessä siihen, kuinka pitkään lapsi on kotihoidossa. Nuorempana varhaiskasvatuksessa aloittaneilla lapsilla kertyy enemmän antibioottikuureja kuin myöhemmin aloittaneilla, ilmenee  Kelan tuoreesta tutkimuksesta , jossa seurattiin vuosina 2000–2005 syntyneitä lapsia. Alle kolmen vuoden iässä varhaiskasvatuksen aloittaneilla lapsilla oli keskimäärin 11 antibioottikuuria siihen mennessä, kun he täyttivät 12 vuotta. Yli kolmev...
Lähetä kommentti
Lue lisää