Miehillä kuulo heikkenee naisia herkemmin

Miesten asenteet kuulokojeita kohtaan ovat varautuneempia. He kokevat naisia useammin, että kuulokojeet saavat ihmisen näyttämään vanhalta. Kuvassa Styletto Connect -kuulolaite.

 

Kuulo alkaa heikentyä kaikilla jo 40 ikävuoden jälkeen. Miehillä kuulo heikkenee naisia herkemmin. Tutkimuksissa syyksi on esitetty estrogeenin kuuloa suojaavaa vaikutusta. Kuulotekniikan tammikuussa teettämä kysely paljastaa, että miehiä patistellaan kuulontutkimukseen tuplasti useammin kuin naisia. Lähes puolet miehistä kokee, että kuulo-ongelmat ovat itseä vanhempien ihmisten vaivoja – joka neljäs yli 65-vuotiaskin on tätä mieltä. Puolella suomalaisista on läheinen, kuten puoliso tai vanhempi, jonka huono kuulo vaikeuttaa kanssakäymistä. Sen aiheuttamista väärinymmärryksistä ja kinoista on kokemusta 35 prosentilla vastaajista. Vaikka lähes kaikkien mielestä kuulokojeet ovat kuin silmälasit, eli tarpeellinen apuväline, moni arastelee ajatusta niiden käytöstä.

 

Suomalaisten kuuloon ja kuulontutkimukseen liittyviä asenteita kartoitettiin kyselyssä, jonka Kuulotekniikka teetti tammikuun lopussa. Kyselyyn vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista, joista puolet on miehiä ja puolet naisia. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

– Viidenkympin korvilla on selvä rajapyykki. Yli 45-vuotiaista noin 40 prosenttia kertoo epäilevänsä tai tietävänsä, että oma kuulo on heikentynyt. Miesten osuus on naisia selvästi suurempi. Kuulontutkimukseen ei silti hakeuduta oma-aloitteisesti. Miehistä 13 prosenttia kertoo, että puoliso tai muu läheinen on patistellut heitä kuulontutkimukseen, kommentoi tuloksia Kuulotekniikan toimitusjohtaja Juha Hakala.

Vain joka kolmannen suomalaisen kuulo on tutkittu viimeisen kolmen vuoden aikana. Eniten kuuloa on tutkittu alle 25-vuotiailta. Tätä selittävät armeijassa ja opiskelijoiden terveydenhuollossa tehdyt rutiinitarkastukset. Oma aktiivisuus kuulontutkimukseen hakeutumisessa ei juuri näytä kasvavan iän myötä.

– Tämä ei kuulosta hyvältä. Kuulon heikkenemistä voidaan lykätä jopa kymmenellä vuodella, jos kuulokojeet otetaan ajoissa käyttöön. Ne aktivoivat kuulohermoa, mikä hidastaa prosessia. Silti noin 90 prosenttia lievästä tai keskivaikeasta kuulonalenemasta kärsivistä sinnittelee vuosia ilman kuulokojeita. Kuulontutkimuksissa kannattaisi käydä säännöllisesti, jotta kuulonalenemat havaittaisiin ajoissa, Hakala mainitsee.

Huono kuulo lisää väärinymmärryksiä ja kinaamista

Huono kuulo aiheuttaa yleensä hankaluuksia vuorovaikutuksessa. Kuulovaikeudet korostuvat koronarajoitusten takia, koska maski estää huulilta lukemisen. Huonokuuloisuus vaikuttaa vahvasti myös läheisten elämään.

Yli puolet kyselyn vastaajista kertoo, että heillä on puoliso, vanhempi tai muu läheinen, jonka huono kuulo vaikeuttaa kanssakäymistä. Vain 23 prosenttia sanoo, että oma läheinen käyttää apuna kuulokojeita. Moni sinnittelee ilman.

– Kiusallisin vaiva ovat kinat ja väärinymmärrykset, jotka johtuvat läheisen huonosta kuulosta. Niistä on kokemusta yli joka kolmannella. Kokemuksia on kaikenikäisillä, mutta yli 45-vuotiailla osuus hieman kasvaa. Vääntöä saattaa olla omien vanhempien lisäksi puolison kanssa, Hakala arvioi.

Joka viides kokee, että huonokuuloista on ollut vaikea suostutella lähtemään kuulontutkimukseen. Noin 60 prosenttia tietää, että oma läheinen ei ole käynyt kuulontutkimuksessa. Lisäksi osa on epävarma, onkohan kuuloa tutkittu. Kuulontutkimukseen hakeutuminen on aiheellista esimerkiksi silloin, jos joutuu usein pyytämään keskustelukumppania toistamaan sanomansa. Neljännes vastaajista myöntää, että näin tulee itsekin toimittua.

­– Odotetusti yli 65-vuotiaat kertovat joutuvansa muita useammin kysymään, mitä toinen sanoi. Yllättäen suurin toistamista pyytävä ryhmä ovat alle 25-vuotiaat. Heidän kohdallaan kyse lienee kuitenkin tarkkaavaisuuden lipsumisesta kuin huonokuuloisuudesta, Hakala sanoo.

Nykyiset kuulokojeet eivät ole mummokalsareiden värisiä proteeseja

Asenteet kuulokojeita kohtaan ovat parantuneet, kun markkinoille on tullut aiempaa huomaamattomampia kuulokojeita. Jopa 92 prosenttia vastaajista kokee, että kuulokojeet ovat kuin silmälasit: tarpeellinen apuväline.

– Miesten asenteet kuulokojeita kohtaan ovat varautuneempia. He kokevat naisia useammin, että kuulokojeet saavat ihmisen näyttämään vanhalta. Ennakkoluulot loivenevat iän myötä, kun kokemusta aiheesta kertyy. Kaverille on kenties hankittu pienikokoiset kuulokojeet, jotka eivät olekaan mummon alushousujen värisiä proteeseja, niin kuin vielä pari vuosikymmentä sitten, Hakala kuvailee.

Kuulokojeisiin liitetyt nolouden tunteet näyttävät helpottavan 55 ikävuoden jälkeen. Sitä vanhemmista alle joka kymmenes kokee noloksi käyttää itse kuulokojeita. Epämiellyttävimpänä ajatusta kuulokojeiden käytöstä pitävät alle 35-vuotiaat.

– Kuulokojeet eivät ole vain ikääntyneille. Kyselyn vastaajista kolme prosenttia kertoo käyttävänsä itse kuulokojeita. Heitä löytyy kaikista ikäryhmistä, vaikka toki yli 65-vuotiaiden osuus on suurin. Huonokuuloisuuteen voi olla monia syitä. Se voi olla synnynnäistä tai puhjeta jo varhaisella iällä, Hakala muistuttaa.

 

Kuulotekniikka Oy kertoi asiasta 2.2.2021.