Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta
selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet
ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan
koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä,
mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään
sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia.
Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien
avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen
synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa
koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä
ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia.
Toinen
annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta
Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen
jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin
45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran
jälkeen. Sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan teho
oli 63 prosenttia. Riskiryhmiin kuuluvilla tulokset olivat 40 prosenttia
tartuntaa vastaan ja 82 prosenttia sairaalahoitoa vaativaa tautia
vastaan. Suojatehot laskettiin aikaisintaan kolme viikkoa ensimmäisen
annoksen jälkeen.
”Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen on siis vielä hyvin mahdollista
saada tartunta ja sairastua. Koronarokotteet suojaavat paremmin vakavalta
taudilta kuin lievältä infektiolta samaan tapaan kuin
kausi-influenssarokotteet”, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero
Poukka.
Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho nousi toisen annoksen
jälkeen 75 prosenttiin tartuntaa vastaan ja 93 prosenttiin sairaalahoitoa
vaativaa tautia vastaan. Riskiryhmillä vastaavat luvut olivat 77 ja 90
prosenttia.
”Nämä luvut ovat selvä osoitus siitä, että toinen
koronarokoteannos kannattaa ottaa. Toinen annos nostaa suojan
erinomaiseksi sekä ikääntyneillä että riskiryhmiin kuuluvilla”, Poukka
toteaa.
Adenovirusvektorirokotteen
suoja samaa tasoa kuin mRNA:lla
AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen suojateho oli
riskiryhmillä aikaisintaan kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä
rokoteannoksesta 42 prosenttia tartuntaa vastaan ja 62 prosenttia
sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan.
”Kun huomioidaan tutkimustulosten melko suuret luottamusvälit,
emme havainneet merkittävää eroa mRNA- ja adenovirusvektorirokotteiden
suojatehon välillä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmin
Britanniassa tehdyistä tutkimuksista”, kertoo THL:n tilastotutkija Ulrike
Baum.
Toisia AstraZenecan rokoteannoksia oli annettu tutkimusaikana
vielä vähän ja iäkkäille annettujen adenovirusvektorirokotteiden määrät
olivat pieniä. Sen vuoksi niistä saatua tietoa ei voitu hyödyntää
analyysissa. THL jatkaa koronarokotteiden suojatehon seurantaa rokotusten
edetessä, jolloin myös adenovirusvektorirokotteiden tehoa voidaan
arvioida laajemmin.
Koronarokotteiden tehoa seurataan myös nuoremmissa ikäryhmissä
sitä mukaa, kun rokotukset etenevät. Muista maista saatujen
tutkimustulosten mukaan koronarokotteiden teho on alle 70-vuotiailla
keskimäärin parempi kuin tätä iäkkäämmillä. Tutkimuksista saataviin
tehotuloksiin vaikuttavat tutkittujen iän ja perussairauksien lisäksi se,
mitä viruksia ja niiden muunnoksia väestössä on juuri tutkimuksen aikana
liikkeellä.
Tutkimuksessa
mukana tiedot lähes 1,7 miljoonan rokotetun osalta
Tutkimus tehtiin tarkastelemalla terveydenhuollon rekisteritietoja
aikaväliltä 27.12.2020 – 24.5.2021. Analyysissa selvitettiin tiedot
kaikkiaan runsaan 900 000 ikääntyneen ja lähes 775 000:n sairautensa
vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvan henkilön
koronarokotuksesta, mahdollisesta sairastumisesta koronavirustautiin ja
tautiin liittyvästä sairaalahoidosta. Käytetyt rekisteritiedot eivät
sisällä henkilötietoja, joista yksittäinen ihminen voitaisiin tunnistaa.
Ikääntyneistä eli 70 vuotta täyttäneistä vähintään ensimmäisen
koronarokoteannoksen oli saanut 89 prosenttia. Riskiryhmään kuuluvat
olivat iältään 16–69-vuotiaita ja heistä 69 prosenttia oli saanut ainakin
yhden koronarokoteannoksen. Tutkitut riskiryhmät vastasivat
taustasairauksiensa puolesta pieniä poikkeamia lukuun ottamatta hyvin
pitkälle koronarokotusjärjestyksen riskiryhmiä.
Riskiryhmien koronarokotusten
järjestys
Tutkimusartikkeli:
Effectiveness of vaccination against SARS-CoV-2 infection and Covid-19
hospitalization among Finnish elderly and chronically ill – an interim
analysis of a nationwide cohort study
|
Kommentit
Lähetä kommentti