Syöpähoidon ennusteet kohentuneet -ylilääkäri

Docrates Syöpäsairaalan johtavan ylilääkärin Juha Konosen mukaan suurimmat edistysaskeleet on otettu keuhkosyövän, melanooman ja munuaissyövän hoidossa. Kuva: Docrates

 

Docrates Syöpäsairaalan johtava ylilääkäri Juha Kononen kertoo, minkä syöpätyyppien paranemisennusteeseen lääketieteen kehittyminen on vaikuttanut eniten viimeisen vuosikymmenen aikana.

 

Lääketiede kehittyy jatkuvasti, mikä näkyy myös parantuneina ennusteina syövänhoidossa. Docrates Syöpäsairaalan johtavan ylilääkärin Juha Konosen mukaan suurimmat edistysaskeleet on otettu keuhkosyövän, melanooman ja munuaissyövän hoidossa.

 

”Keuhkosyövissä, joissa on geeniohjatuille hoidoille herkistäviä mutaatioita, hengissä pysymisen ennuste on dramaattisesti parantunut. Aiemmin esimerkiksi ALK-positiivisista syöpää sairastavista vain yksi viidestäkymmenestä potilaasta oli hengissä viisi vuotta levinneen taudin toteamisen jälkeen. Nykyisillä hoidoilla sen sijaan yli puolet potilaista selviää vähintään viisi vuotta. Koska uusia lääkkeitä kehitetään jatkuvasti, ennusteetkin paranevat koko ajan”, Kononen kertoo.

 

”Eri immunologisten lääkehoitojen kehittyminen on mahdollistanut valtavan edistysaskeleen ottamisen myös melanooman hoidossa. Kymmenen vuotta sitten puhuttiin kuuden kuukauden keskimääräisestä elinajanodotteesta, kun kyseessä oli levinnyt tauti. Nyt levinneen melanooman toteamisen jälkeen todennäköisyys olla hengissä vähintään viisi vuotta on huomattavasti todennäköisempää kuin se, ettei olisi. Pitkälle edenneen eturauhassyövän hoitoon on puolestaan nyt tarjolla radiolääkehoitoja, joihin sisältyy merkittävästi vähemmän haittavaikutuksia kuin esimerkiksi sytostaattihoitoihin. Niiden avulla voidaan hoitaa entistä hauraampia ihmisiä ja tuoda heille lisää elinaikaa”, Kononen toteaa.

 

 

Syöpä ei ole enää kuolemantuomio

 

Selittäviä tekijöitä parantuneisiin ennusteisiin ovat Konosen mukaan yhtäältä syövän aiempaa varhaisempi toteaminen ja toisaalta syövän biologian parempi ymmärtäminen, mikä on auttanut täsmällisten hoitokeinojen löytämisessä.

 

”Tämä osoittaa sen, että kun saadaan parempia lääkkeitä, niin saadaan myös parempia tuloksia. On esimerkiksi ollut tauteja, joihin ei ole aiemmin ollut täsmällisiä lääkehoitokeinoja. Tärkeämpää kuin missä elimessä syöpä sijaitsee on millainen molekyyliprofiili syöpäsoluissa on, miten syöpä piiloutuu elimistön immuunipuolustusjärjestelmältä ja mistä kasvutekijöistä syöpäsolut ovat riippuvaisia – toisin sanoen, mitkä tekijät ajavat syöpää kasvamaan ja löytyykö näihin keinoja vaikuttaa. Syöpä ei enää tarkoita sen kaltaista kuolemantuomiota, mitä se on aikaisemmin tarkoittanut, vaan entistä useammin syöpä tarkoittaa hoidettavissa olevaa kroonista tautia. Näköpiirissä on jo, että syöpä voisi joissain tapauksissa olla tauti muiden joukossa”, Kononen kertoo.

  

Syövän vaikea sijainti hankaloittaa hoitoa

 

Sen sijaan kehitys on toistaiseksi ollut hitaampaa haimasyövän, tiettyjen ruoansulatuskanavan syöpäsairauksien, sappitien syöpien ja aivokasvaimien hoidossa.

 

”Hoidoista tekee näissä tapauksissa usein hankalia syövän ongelmallinen sijainti. Esimerkiksi aivojen kudos on herkkää ja pienetkin muutokset toiminnassa voivat aiheuttaa hankalia käytännön vaikeuksia potilaalle. Aivot ovat myös niin hyvin suojattu, etteivät useimmat lääkkeet pysty menemään aivokudokseen verenkierron kautta. Samalla näissä syöpätyypeissä on hankala ajurigeeniprofiili, eli ne ovat erityisen elinkykyisiä syöpäsoluja, joita on hankala saada lääkehoidon keinoin nujerrettua”, Kononen sanoo.

 

”Myös haimasyövän yleisin ajurigeenimuunnos KRAS on ollut aiemmin lääkehoidon keinojen ulottumattomissa, mutta nyt on jo valoa tunnelin päässä: pari vuotta sitten kehitettiin ensimmäiset KRAS- geenimuunnokseen vaikuttavat lääkeaineet. KRAS-lääkkeet ovat tällä hetkellä harvoille sopivia täsmälääkkeitä, jotka vaikuttavat vain yhteen tiettyyn KRAS-mutaatioon. On kuitenkin hyvin rohkaisevaa, että aiemmin mahdottomaksi arveltu KRAS-molekyyliin kohdistuva lääkehoito on nyt joissain tapauksissa onnistunut. Tällä hetkellä kehitetäänkin useita lääkeaihioita, joiden toivotaan vaikuttavan kattavammin KRAS-molekyylin muihinkin mutaatioihin. Keskeistä etenkin levinneen syövän hoidossa on tehdä tarkat kasvainprofiloinnit mahdollisen täsmälääkkeen löytämiseksi.”