Kaikista korkeakouluopiskelijoista noin 5 prosenttia kertoi
tupakoivansa päivittäin keväällä 2021. Naisopiskelijoista noin 6
prosenttia ja miesopiskelijoista noin 5 prosenttia tupakoi päivittäin.
Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoiden
päivittäinen tupakointi on vähentynyt tasaisesti viimeisen vajaan 15
vuoden ajan.
Yliopistojen miesopiskelijoista 3 prosenttia tupakoi päivittäin
vuonna 2021, kun vuonna 2008 luku oli 9 prosenttia. Naisopiskelijoista
päivittäin tupakoi 2 prosenttia vuonna 2021 ja 6 prosenttia vuonna 2008.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tupakointi on
yliopisto-opiskelijoita yleisempää. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa
opiskelevista naisista 10 prosenttia tupakoi päivittäin. Vuonna 2008 luku
oli 17 prosenttia. Miesopiskelijoista päivittäin tupakoi 7 prosenttia
vuonna 2021, ja 15 prosenttia vuonna 2008.
Yhä
useampi miesopiskelija käyttää nuuskaa
Nuuskan käytössä korkeakouluopiskelijoilla on suuret sukupuolten
väliset erot: miehistä noin 11 prosenttia ilmoitti käyttävänsä nuuskaa
päivittäin, mutta naisista vain 2 prosenttia. Nuuskan käyttö on
lisääntynyt nimenomaan miehillä.
Ammattikorkeakoulujen miesopiskelijoista noin 15 prosenttia
nuuskasi päivittäin vuonna 2021. Vuonna 2008 vastaava luku oli noin 5
prosenttia. Yliopistojen miesopiskelijoista nuuskaa käytti päivittäin 8
prosenttia vuonna 2021. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli 4
prosenttia.
Myös naisopiskelijoilla päivittäinen nuuskaaminen on lisääntynyt
hieman. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista noin 2
prosenttia ja yliopistossa opiskelevista reilu 1 prosentti nuuskasi
päivittäin. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli molemmissa ryhmissä
alle prosentti.
”Ilahduttavaa on, että korkeakouluopiskelijoiden tupakoinnin
suotuisa kehitys näyttäisi jatkuneen myös koronaepidemian ja
poikkeusolojen aikana. Sen sijaan nuuskan käytössä epäsuotuisa kehitys
näyttää jatkuneen. Varsinkin ammattikorkeakouluissa opiskelevien miesten
nuuskan käytössä on nähtävissä huolestuttavaa kasvua”, toteaa THL:n
erityisasiantuntija Hanna Ollila.
Vuonna 2020 työikäisistä eli 20–64-vuotiaista päivittäin
tupakoivia oli yhteensä 12 prosenttia: naisista päivittäin tupakoi 11
prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Nuuskan käyttö puolestaan oli
yleisintä 20–34-vuotiailla miehillä, joista 12 prosenttia käytti nuuskaa
päivittäin vuonna 2020.
Vuonna 2021 ei kerätty uutta tietoa aikuis- ja eläkeväestön
tupakoinnista ja nuuskan käytöstä.
Tupakoinnin
kustannukset yhteiskunnalle olivat arviolta 1,3 miljardia euroa vuonna
2020
Tupakoinnista aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset olivat
noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Kustannukset vähenivät yli 10
prosenttia vuoteen 2012 verrattuna.
Tupakoinnin välittömät kustannukset olivat noin 630 miljoonaa
euroa vuonna 2020. Näistä reilu puolet eli 340 miljoonaa euroa aiheutui
tupakoinnista johtuvista terveydenhuollon kustannuksista.
Merkittävimmät tupakoinnista aiheutuvat välilliset kustannukset
liittyvät ennenaikaisiin kuolemiin. Tupakoinnin aiheuttamia
35–64-vuotiaiden kuolemia arvioitiin Suomessa olleen hieman yli 1 000
vuonna 2020. Tupakoinnista johtuvista ennenaikaisista kuolemista
aiheutuvat kustannukset olivat noin 229 miljoonaa euroa.
”Tupakoinnin ja siihen liittyvien kustannusten vähenemisestä
huolimatta tupakointi aiheuttaa edelleen merkittävää taloudellista
taakkaa yhteiskunnalle ja kuormittaa muun muassa terveydenhuoltoa.
Tupakointiin liittyvät sairaudet ja kuolemat ovat kuitenkin
ennaltaehkäistävissä. Nuorten nikotiiniriippuvuuden syntymisen
ennaltaehkäisyn ohella tulee kiinnittää huomio tupakoinnin lopettamisen
tukemiseen”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen.
Kustannuslaskelmiin liittyy useita epävarmuustekijöitä ja niitä
tulee pitää suuntaa antavina arvioina.
Lue lisää tupakkatilastosta
Lue lisää tupakoinnin kustannuksista: Tupakoinnin
yhteiskunnalliset kustannukset vuonna 2020 ja vertailu vuoteen 2012. Tutkimuksesta
tiiviisti 52/2022
|
Kommentit
Lähetä kommentti