Uudenvuodenlupaus voi heikentää hyvinvointia -tutkimus

Joka kymmenes suomalainen kertoo uudenvuodenlupausten vaikuttaneen heikentävästi hyvinvointiin.​

 

Vuodenvaihteessa tehdään jälleen uudenvuodenlupauksia, joissa suunnitellaan elämäntaparemonttia, dieettiä ja ryhtiliikettä urheilussa. Tuoreet tutkimustulokset paljastavat, että uudenvuodenlupaukset eivät kuitenkaan aina ole linjassa hyvinvointia edistävien tekojen kanssa ja voivat vaikuttaa pahimmillaan jopa heikentävästi hyvinvointiin.

Suomalaiset kokevat saavansa hyvinvointia riittävästä levosta ja ajanvietosta perheen kanssa, mutta samaan aikaan yleisimmät uudenvuodenlupauksemme keskittyvät kuntoilun lisäämiseen, painonpudotukseen sekä tupakoinnin vähentämiseen tai lopettamiseen. Tämän paljastavat Hartwallin toteuttamat tutkimukset*, joiden tavoitteena oli selvittää minkälaiset asiat tuovat suomalaisten arkeen hyvinvointia ja millaisia uudenvuodenlupauksia suomalaiset tekevät.

Tulokset kertovat, että suomalaisten tekemät uudenvuodenlupaukset eivät läheskään aina ole linjassa hyvinvointia edistävien tekojen kanssa. Enemmistö (68 %) suomalaisista kokee armollisuuden itseään kohtaan auttavan voimaan hyvin. Samaan aikaan toinen tutkimus osoittaa, että valtaosa (72 %) suomalaisista on tehnyt joskus uudenvuodenlupauksen, jonka tarkoituksena on ollut pakottaa itsensä tekemään jotain.

Tutkimustulosten kautta Hartwall ja Novelle haluavat haastaa perinteisiä, jopa haitallisia, ajatusmalleja uudenvuodenlupausten ympärillä ja muistuttaa suomalaisia kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeydestä.

”Uusi vuosi, uusi minä on varmasti monelle suomalaiselle tuttu lausahdus. Vaikka vuodenvaihde onkin hyvä kohta pysähtyä puntaroimaan sekä mennyttä että tulevaa vuotta, on keskustelu aiheen ympärillä usein liian ankaraa ja tammikuukeskeistä. Haluamme nostaa tutkimustuloksia esille, jotta voimme omalta osaltamme ohjata keskustelua kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, joka on läsnä suomalaisten arjessa vuoden jokaisena päivänä”, taustoittaa Novellen tuotepäällikkö Tiia Seppälä, Hartwallilta.

Asiantuntija: ” Uudenvuodenlupaukset voivat pahimmillaan olla jopa haitallisia hyvinvoinnille”

Uudenvuodenlupauksiin keskittyneestä tutkimuksesta selviää, että jopa puolet suomalaisista on tehnyt uudenvuodenlupauksia, jotka eivät tuota heille hyvää oloa. Yli kolmasosa (36 %) kokee uudenvuodenlupausten ja niistä kiinni pitämisen tuntuneen vaikealta tai jopa mahdottomalta.

Joka viides (20 %) suomalainen kertoo myös, että uudenvuodenlupausten rikkoutuminen on aiheuttanut ahdistusta. Yhtä moni (22 %) on myös kokenut lupausten rikkoutumisesta häpeän tai epäonnistumisen tunnetta. Alle puolet (46 %) kokee, että uudenvuodenlupaukset ja niistä kiinnipitäminen on tuonut iloa arkeen.

”Uudenvuodenlupaukset voivat pahimmillaan olla jopa haitallisia hyvinvoinnille. Jos huomaa, että itselleen asetetut lupaukset aiheuttavat ahdistusta, häpeää tai muita vaikeita tunteita, on hyvä pysähtyä miettimään ovatko lupaukset linjassa oman jaksamisen kanssa. Lisäksi on hyvä pohtia ovatko lupaukset todella omien arvojen mukaisia vai onko taustalla esimerkiksi ulkoinen paine”, kertoo Mehiläisellä psykoterapeuttina työskentelevä Thea Strandholm.

Strandholmin mukaan uudenvuodenlupaukset eivät kuitenkaan ole aina haitallisia. Jos lupauksen taustalla on muutos, jolla tavoitellaan oman hyvinvoinnin lisäämistä, onkin syytä pohtia mitä tekijöitä kaipaa lisää elämäänsä, mitä kohti haluaa mennä ja mistä poispäin.

”Jos tavoitteena on esimerkiksi terveellisemmät elämäntavat, mutta vähäiset energiatasot estävät tavoitetta täyttymästä, on hyvä pysähtyä lisäämään arkeen jaksamista parantavia asioita. Näin vältytään epäonnistumisen tunteilta ja jaksamisen lisääntymisen myötä on helpompi lisätä hyvinvointia tuottavia ja terveellisiä elämäntapoja edistäviä asioita arkeen pienin askelin”, jatkaa Strandholm.

Perhe ja ystävät lisäävät hyvinvointia – uudenvuodenlupauksissa ne loistavat poissaolollaan 

Suomalaisten ajatuksia hyvinvoinnista selvittänyt tutkimus kertoo suomalaisten saavan hyvinvointia arjessaan erityisesti sosiaalisista kohtaamisista: joka kolmas suomalainen (32 %) kertoo saavansa hyvinvointia arjessaan ystävien ja perheen kanssa vietetystä ajasta. Siitä huolimatta vain murto-osa suomalaisista (2 %) kertoo tehneensä lupauksia, jotka liittyvät sosiaalisten kohtaamisten lisäämiseen. Samaan aikaan yli puolet (52 %) suomalaisista viettää aikaa kavereidensa kanssa ainoastaan kuukausittain tai jopa harvemmin.

Strandholm muistuttaa, että tasapaino hyvinvoinnin löytämiseksi voi eri elämänvaiheissa muuttua ja siksi on tärkeää miettiä mihin aikaansa käyttää arjessa.

”Monelle perhesuhteet ovat merkittävä voimavara ja tärkeä osa elämää, joihin on tärkeää panostaa. Aina perheen kanssa ei kuitenkaan ehdi viettää tarpeeksi aikaa, tai yhteistä aikaa varjostaa stressi tai väsymys. Silloin on hyvä miettiä, miten stressiä ja kuormitusta voi vähentää, jotta pystyy panostamaan elämässään omien arvojensa mukaisiin asioihin, jotka tuovat arkeen myös hyvinvointia ja merkitystä”, summaa Strandholm.  

Hyvinvointia edistävien asioiden tekeminen unohtuu arjen keskellä

Sosiaalisten suhteiden lisäksi myös liikunta (31 %) sekä hyvä ruoka ja juoma (29 %) tuovat hyvinvointia suomalaisten arkeen. Luonto ja ulkoilu, harrastukset, lepo ja uni sekä työnteko ovat myös yleisiä hyvinvoinnin lähteitä.​

Iso osa (72 %) suomalaisista kertoo hyvinvointia lisäävien asioiden tekemisen auttavan jaksamaan arkisten ikävämpienkin asioiden tekemistä paremmin (72 %). Kuitenkin yli puolet (54 %) suomalaisista kertoo, että hyvinvointia edistävien asioiden tekeminen unohtuu usein arjen keskellä ja yli puolen (51 %) mukaan energian löytäminen arjessa tuottaa hankaluuksia.

”Arjen kiireiden keskellä itselleen hyvinvointia tuottavien asioiden tekeminen saattaa jäädä sivuosaan monista syistä ja se on myös täysin ymmärrettävää. Syyttelyn sijaan haluamme ennen kaikkea muistuttaa ihmisiä olemaan itselleen armollisia. Joskus juoksulenkille lähtemisen sijaan oman hyvinvoinnin kannalta parempi vaihtoehto voikin olla esimerkiksi puhelu rakkaalle ystävälle”, lopettaa Seppälä.

 

* Tutkimus suomalaisten hyvinvoinnin lähteistä toteutettiin 02.–09.11.2022. Tutkimuksen toteutti Norstat. Tutkimukseen osallistui 1032 iältään 18- ja yli 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos on iän, sukupuolen ja alueen mukaan Suomen väestöä edustava.