|
Lasten rokotusohjelmaan
kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä.
Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä
laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta
rokotusrekisteristä.
Vuonna 2020 syntyneistä
lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta,
hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen
kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin
aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia.
Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin
kattavuuteen.
Noin 94 prosenttia
vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja
vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös
MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime
vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin
pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut.
”Syitä
rokotuskattavuuksien laskulle selvitetään yhteistyössä
hyvinvointialueiden kanssa. On mahdollista, että lasku selittyy
pelkästään tiedonsiirron puutteilla, mutta kartoitamme, onko taustalla
myös muita syitä. Koronapandemian alussa pikkulasten rokotuksissa oli
puutteita, mutta pääosin rokotukset on otettu myöhemmin. Vuonna 2020
neuvolakäyntien määrä väheni, mutta jo vuonna 2021 alle kolmevuotiaiden
lasten neuvolakäynnit palasivat vuoden 2019 tasolle”, sanoo THL:n
asiantuntijalääkäri Anniina Virkku.
Rotavirus-, pneumokokki- ja
vesirokkorokotteiden kattavuudet aiempaa tasoa
Rotavirusrokotteen ja
pneumokokkirokotteen kattavuudet ovat pysyneet aiemmalla tasolla.
Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia ja pneumokokkirokotteen 96
prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista.
Vesirokkorokotteen
suosio on ollut kasvussa joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi
rokotusohjelmaa syksyllä 2017. Nyt suosio vaikuttaa kuitenkin
tasaantuneen. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista vesirokkorokotuksen on
saanut noin 86 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2019
syntyneillä.
Rokottamattomien lasten osuudessa pientä
kasvua
Rokottamattomuus on
Suomessa edelleen hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi,
jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos-
tai nelosrokotetta.
Niiden lasten osuus,
jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kolmeen ikävuoteen mennessä, on
pysynyt vakaana useita vuosia. Rokottamattomia on ollut yleensä noin yksi
prosentti ikäluokasta. Vuonna 2020 syntyneissä lapsissa rokottamattomien
osuus on hieman noussut, 1,4 prosenttiin.
Niiden lasten osuus,
jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kahdeksaan ikävuoteen mennessä,
ei sen sijaan ole juurikaan kasvanut. Kahdeksaan vuoteen asti ilman
perusrokotuksia on vuonna 2015 syntyneistä jäänyt vain 0,8 prosenttia.
Rokotusten kirjaamisessa ja tiedonsiirrossa
yhä kehitettävää
Tiedot
rokotuskattavuuksista perustuvat valtakunnallisen rokotusrekisterin
ajantasaisiin tietoihin, jotka saadaan potilastietojärjestelmistä.
Rokotuskattavuustiedot raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa koko maan ja
kuntatason lisäksi hyvinvointialueittain.
Rokotusten kirjaamiseen
ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi todelliset
rokotuskattavuudet ovat todennäköisesti rokotusrekisterin lukuja
korkeampia. Tiedonsiirron korjaamiseksi on jo tehty paljon työtä, ja
yhteistyö rokotuksia toteuttavien tahojen, tietojärjestelmätoimittajien
ja potilastietojärjestelmien pääkäyttäjien kanssa jatkuu.
”On tärkeää selvittää
todelliset syyt kattavuuden pienen laskun taustalla ja ryhtyä
tarvittaviin toimiin yhdessä hyvinvointialueiden kanssa”, sanoo THL:n
johtava asiantuntija Mia Kontio.
Lisätietoja
Karttaesitys
lasten rokotuskattavuuksista (THL)
Karttaesitys
rokottamattomien lasten osuuksista eri alueilla ja Suomessa (THL)
Vuonna
2020 ja 2015 syntyneiden lasten rokotuskattavuudet (THL)
Lasten
rokotusohjelma (THL)
Lähde:
|
Kommentit
Lähetä kommentti