Metabolinen oireyhtymä kiihdyttää vanhenemista

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimus osoitti, että metabolinen oireyhtymä nopeuttaa biologista vanhenemista ja että perimä saattaa selittää havaittua yhteyttä. Kuva: Mostphotos

 

Metabolinen oireyhtymä on tila, jossa henkilöllä on useita sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä, kuten vyötärölihavuus, korkea verenpaine, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimus osoitti, että metabolinen oireyhtymä nopeuttaa biologista vanhenemista ja että perimä saattaa selittää havaittua yhteyttä.

 

Tutkimuksessa hyödynnettiin uusimpia epigeneettisiä kelloja, jotka mittaavat biologista ikää DNA:n metylaatiotasojen perusteella. Metylaatio on yksi epigeneettisistä mekanismeista, jotka säätelevät geenien toimintaa. Epigeneettiset kellot ovat koneoppimismenetelmillä kehitettyjä ennustemalleja, jotka antavat arvion henkilön biologisesta iästä metylaatiodataan perustuen. Biologinen ikä voi erota kronologisesta iästä, sillä se kuvastaa myös henkilön terveydentilaa, toimintakykyä ja yksilöllistä elinajanodotetta. 

Tutkimuksessa havaittiin, että metabolinen oireyhtymä oli yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen. Metabolinen oireyhtymä kiihdytti vanhenemista keskimäärin 2,6 vuotta GrimAge-kellolla ja 1,4 kuukautta jokaista kalenterivuotta kohden uudemmalla DunedinPACE-kellolla mitattuna. Yhteys metabolisen oireyhtymän ja kiihtyneen ikääntymisen välillä säilyi, vaikka analyysissä huomioitiin sukupuoli, ikä, liikunta, tupakointi, alkoholin käyttö tai lääkkeiden käyttö. 

”Tutkimuksessa käytetty aineisto sisälsi myös kaksosia, mikä mahdollisti perimän merkityksen selvittämisen tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa. Tulokset viittasivat siihen, että geneettiset tekijät ovat merkittävä selittävä tekijä metabolisen oireyhtymän ja biologisen vanhenemisen välisessä yhteydessä”, kertoo tutkijatohtori Tiina Föhr Jyväskylän yliopistosta. 

”Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä biologisesta vanhenemisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää terveyden edistämistyössä ja kehitettäessä toimenpiteitä, jotka edesauttavat tervettä vanhenemista”, Föhr lisää. 

Pääaineisto koostui 268 tutkittavasta, joista naisia oli 57 %. He olivat iältään 23–69 vuotiaita, kattaen koko aikuisuuden ikäskaalan. Tutkimus toistettiin tulosten varmentamiseksi kahdessa muussa riippumattomassa aineistossa; toinen aineisto koostui yksilöistä ja toinen kaksosista. Tutkittavien metabolisen oireyhtymän osatekijät - vyötärönympärys, verenpaine sekä paastoverinäytteestä määritetty verensokeri sekä triglyseridien ja hdl-kolesterolin määrä - määritettiin laboratorio-olosuhteissa. Tutkittavien elintapoihin liittyviä tekijöitä eli liikunta-aktiivisuutta, tupakointia ja alkoholinkäyttöä selvitettiin kyselylomakkeilla. 

Tutkimus sijoittui Liikuntatieteellisen seuran vuoden 2023 liikuntalääketieteellinen tutkimuskilpailussa sijalle 3. Se on julkaistu arvostetussa International Journal of Obesity -tiedelehdessä.  

Tutkimusryhmää johtaa terveyden edistämisen apulaisprofessori Elina Sillanpää. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, EC GenomEUtwin projekti sekä Juho Vainion, Päivikki ja Sakari Sohlbergin, Sigrid Juseliuksen ja Yrjö Jahnssonin säätiöt. Tutkimuksen yhteistyökumppaneita olivat Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Helsingin, Tampereen, Turun yliopistot sekä Suomen molekyylilääketieteen instituutti. 

 

Lähde: Jyväskylän yliopisto 13.2.2024