Suomessa paikallisia syyhyepidemioita
 |
|
THL:n mukaan Suomessa voi tällä hetkellä olla paikallisia syyhyepidemioita, mutta koko maan tason epidemiasta ei ole kysymys. |
Diagnosoitujen syyhytapausten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Tapauksia raportoitiin viime vuonna THL:n perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään (Avohilmo) 37 190 kappaletta, mikä on 74 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Vuonna 2022 tapauksia raportoitiin puolestaan 21 355 kappaletta, mikä oli 85 prosenttia enemmän kuin 2021.
Tänä vuonna diagnooseja on raportoitu
Avohilmoon toistaiseksi 3 610.
THL:n ylilääkärin Leif Lakoman mukaan Suomessa voi tällä hetkellä olla
paikallisia syyhyepidemioita, mutta koko maan tason epidemiasta ei ole kysymys.
”Syyhytartunta voi aiheuttaa etenkin lapsiperheissä merkittävää harmia ja
vaivaa, mutta onneksi siitä kyllä parantuu eikä pysyviä vaivoja jää. Kaikki
syyhytapaukset tulee silti pyrkiä hoitamaan huolellisesti”, Lakoma sanoo.
Hänen mukaansa monissa Euroopan maissa on raportoitu syyhytapausten määrän
kasvusta viimeisen kymmenen vuoden aikana.
”Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä. Ihmisillä on ollut syyhyä aina, eikä
valitettavasti ole keksitty keinoa, jolla siitä voisi päästä kokonaan eroon.
Raportoitujen tapausmäärien kasvua voi osaltaan selittää sekä potilaiden että
hoitohenkilöstön syyhytietoisuuden lisääntyminen”, Lakoma sanoo.
Syyhyn hoitoon pääosin kaksi valmistetta
Syyhyä hoidetaan Suomessa pääasiassa kahdella
erityyppisellä valmisteella: ilman reseptiä saatavalla permetriinivoiteella
sekä tablettimuotoisella reseptilääke ivermektiinillä.
Kummankin lääkkeen kohdalla tulisi hoitaa myös oireettomat lähikontaktit,
erityisesti samassa taloudessa asuvat sekä seksikontaktit.
Syyhy tarttuu pääasiassa ihmisestä toiseen ja selviää kehon ulkopuolella
tekstiileissä korkeintaan muutaman vuorokauden. Syyhyn lääkehoidon yhteydessä
on hyvä kuitenkin myös pestä päivittäisessä käytössä olevat vaatteet, lakanat
ja pyyhkeet sekä tuulettaa tai imuroida tyynyt ja peitot.
”Permetriiniin ja ivermektiiniin on liitetty vähiten tapauksia, joissa hoito on
epäonnistunut. Viime vuosina epäonnistumia on kuitenkin kuvattu enemmän
erityisesti permetriinin kohdalla. Syy tähän ei ole selvillä, mutta itse
syyhypunkin kehittymistä vastustuskykyiseksi lääkehoitovalmisteille ei ole
todennettu”, Lakoma sanoo.
Hoidon epäonnistumisen riskiä lisää erityisesti se, että kaikkia oireettomia
lähikontakteja ei hoideta samanaikaisesti tai kodin tekstiilien puhdistamisesta
ei huolehdita. Ivermektiiniä käytettäessä hoito ja siivous tulisi myös toistaa
viikon kuluttua, sillä valmiste tehoaa vain osittain syyhypunkin muniin.
THL:n sivuilta löytyy tarkempia ohjeita, kuinka toimia, jos perheessä todetaan syyhyä.
Apteekit voivat valmistaa voidesekoituksia lääkärin määräyksestä
Lääkkeiden myyntiluvista Suomessa vastaa
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Myyntiluvallisten permetriinin ja ivermektiinin lisäksi apteekit voivat
lääkärin määräyksestä valmistaa asiakkaalle rikkiä sisältäviä voidesekoituksia
syyhyn hoitoon.
Lisäksi Fimea on myöntänyt erityisistä sairaanhoidollisista syistä erityislupia
myyntiluvattomille syyhylääkkeille. Erityislupa voidaan myöntää lääkärin
määräämään lääkehoitoon, ja myyntiluvattoman lääkkeen käytön turvallisuudesta
vastaa aina hoitava lääkäri.
Permetriinin ja ivermektiinin lisäksi joissain Euroopan maissa on tarjolla
muitakin vaihtoehtoja, mutta lääkeyritykset eivät ole tuoneet niitä Suomen
markkinoille.
Lääkevalmisteiden hankkiminen ja vastaanottaminen postitse Euroopan
talousalueen ulkopuolelta on kiellettyä. Euroopan talousalueelta
lääkevalmisteita voi vastaanottaa postitse lailliselta vähittäismyyjältä
korkeintaan kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän ja niiden täytyy tulla
henkilökohtaiseen käyttöön. Reseptilääkkeisiin on oltava resepti tai
lääkärintodistus. Lailliset verkkoapteekit eivät välttämättä toimita lääkkeitä
sijaintimaansa ulkopuolelle.
Julkisuudessa esillä olleen, hevosten hoitoon tarkoitetun tuotteen vaikutusta
ja turvallista käyttöä ihmisillä ei ole tutkittu. Eläimille tarkoitettujen
valmisteiden käyttö ihmisille on terveysriski.
Tarpeellisiin lääkkeisiin voi hakea perustoimeentulotukea
Syyhyä ei ole luokiteltu tartuntatautilain
alaiseksi taudiksi, jolloin lääkkeet olisivat asiakkaalle maksuttomia.
Julkisuudessa on noussut esiin syyhylääkkeiden korkea hinta erityisesti
silloin, jos perheen hoitoon tarvitaan useita lääkepakkauksia. Permetriini ja
ivermektiini eivät myökään ole tällä hetkellä Kela-korvattavia.
Jos asiakkaalla on jo toimeentulotukioikeus, lääkekuluihin voi hakea Kelan
perustoimeentulotukea. Tällöin syyhylääkkeiden kustannukset voidaan
mahdollisesti maksaa osana toimeentulotukea.
Hakijan ja hänen perheensä taloudellisesta tilanteesta riippuu, voidaanko tukea
myöntää.
Tarkkaa tietoa syyhytapausten määrästä ei ole
THL:n Avohilmoon ilmoitetut syyhytapaukset
tarkoittavat tilanteita, joissa lääkäri on kirjannut potilastietojärjestelmään
yhdeksi potilaan käyntiä selittäväksi diagnosoiduksi sairaudeksi syyhyn.
Avohilmon tapauksista ei voi päätellä oireiden alkupäivää tai sitä, millä
tavalla syyhy on diagnosoitu tai onko kyseessä kenties ollut vain epäily.
Lisäksi yksityisen terveydenhuollon avosairaanhoito sekä työterveyshuolto ovat
liittyneet Avohilmoon asteittain vasta vuodesta 2020 alkaen, eivätkä
diagnoosimäärät ole niiden suhteen välttämättä luotettavia.
”Avohilmon tiedot antavat toisin sanoen vain osviittaa syyhytartuntojen
määrästä. Niiden perusteella ei voida todeta tapausten tarkkaa lukumäärää”,
Lakoma sanoo.
Syyhyä ei ole Suomessa lainsäädännössä luokiteltu myöskään valvottavaksi tai
ilmoitettavaksi tartuntataudiksi, joten varmennettujen syyhytapausten
esiintymistä ei voida erikseen seurata.
Lisätietoja:
THL: Syyhy, tarttuminen, oireet, ehkäisy, hoito
Fimea, lääkkeiden tilaaminen verkosta
Kela-korvattavuus: Lääkkeiden hintalautakunta HILA
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 29.2.2024
Kommentit
Lähetä kommentti