Imukudossyövästä uutta tietoa

Mikroskooppikuva syöpäkudoksesta, jossa vihreänä näkyvä KLHL6-proteiini on mutatoitunut. Solut ilmentävät violetinväristä B-solureseptoria pinnallaan. Kuva: Leo Meriranta / Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston ja HUS Syöpäkeskuksen tutkijat löysivät solubiologisen mekanismin, jonka geneettinen häiriintyminen voimistaa yleisimmän imukudossyövän eli lymfooman kasvua.

 

Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat selvittivät toistuvien KLHL6-geenin mutaatioiden vaikutuksia diffuusissa suurisoluisessa B-solulymfoomassa, joka on kaikkein yleisin imukudossyöpä.

KLHL6-proteiinin toimii osana solujen järjestelmää, jonka tehtävä on hävittää ylimääräisiä ja tarpeettomia proteiineja. Monissa syövissä kyseinen järjestelmä on häiriintynyt, mikä edistää syövän kasvua.

Tutkivat löysivät KLHL6-proteiinin hajottavan B-solureseptoria ja osoittivat tiettyjen mutaatioiden johtavan B-solureseptorin määrän kasvuun.

– B-solureseptori on B-imusolun pinnalla oleva vasta-aine ja työkalu, jolla normaali solu tunnistaa taudinaiheuttajan ja käy taisteluun sitä vastaan. Turmeltuneissa soluissa B-solureseptori aktivoituu poikkeavasti, solukko alkaa kasvaa ja imukudossyöpä pääsee kehittymään, kertoo tutkijalääkäri ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Leo Meriranta.

 

KLHL6-proteiinin puuttuminen ennusti huonoa hoitotulosta

Osalla tutkimuksen potilaista oli syöpä, jonka soluista KLHL6-proteiini puuttui kokonaan. Mallinnus laboratoriossa paljasti, että KLHL6:n menetys lymfoomasoluista nosti B-solureseptorimäärät moninkertaisiksi.

Tutkimusryhmän johtaja, syöpätautien professori Sirpa Leppä painottaa KLHL6:n kliinistä merkitystä.

– Lymfoomat, joista KLHL6-proteiini puuttui, olivat yhteydessä huonoon ennusteeseen. Tautimekanismien tunnistaminen näiden potilaiden taustalla on erityisen tärkeää, jotta potilaiden ennustetta voitaisiin parantaa etsimällä uusia lääkkeitä, Leppä sanoo.

 

Hoitojen räätälöinnin merkitys kasvaa

Myös brittiläis-yhdysvaltalainen tutkimusryhmä raportoi samankaltaisia tutkimustuloksia samanaikaisesti kuin Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat.

– Yhtenevät tulokset erilaisilla koeasetelmilla ovat vahva viite siitä, että KLHL6-proteiinin häiriintymisellä on osassa B-solutauteja olennainen merkitys, Meriranta kertoo.

Hän korostaa, että tulevaisuudessa parempia hoitotuloksia saadaan kohdentamalla hoitoja syövän merkkiaineiden perusteella.

– Uudet löydökset avaavat mahdollisuuksia hoitojen räätälöimiseen, sillä B-solureseptorin poikkeavaa määrää ja aktiivisuutta on mahdollista kohdentaa ja estää lääkkeellisesti. Lisää tutkimusta kuitenkin vielä tarvitaan, Meriranta sanoo.

Fakta: Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma

• Suomessa noin 700 henkilöä sairastuu vuosittain diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan.
• Tavallisin oire sairaudesta on suurentunut imusolmuke.
• Tautia hoidetaan immunokemoterapialla eli vasta-aineen ja solunsalpaajien yhdistelmällä.
• Noin kolmasosalla potilaista syöpä ei parane, ja se voi johtaa kuolemaan.

 

Alkuperäinen artikkeli: Meriranta L., Sorri S., Huse K., Liu X., Spasevska I., Zafar S., Chowdhury I., Dufva O., Sahlberg E., Tandaric L., Karjalainen-Lindsberg M.-L., Hyytiäinen M., Varjosalo M., Myklebust J. H., Leppä S. Disruption of KLHL6 Fuels Oncogenic Antigen Receptor Signaling in B-cell Lymphoma. Blood Cancer Discovery, 2024. DOI: 10.1158/2643-3230.BCD-23-0182

 

Lähde: Helsingin yliopisto 18.6.2024