Apteekkiuudistus rapauttaa apteekkiverkostoa -näkökulma

Apteekin vihreä risti uhkaa sammua monin paikoin, kun hallituksen apteekkileikkaukset tulevat voimaan ensi vuonna. Kuva: Roni Rekomaa Apteekkariliitto

 

Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevassa apteekkiuudistuksessa tehdään liian monta muutosta kerralla. Jättimäinen lääketaksan leikkaus yhdistettynä apteekkiveron muutoksiin ja itsehoitolääkkeiden jakelukanavan laajentamiseen rapauttaa apteekkien taloutta ja apteekkiverkostoa ennakoimattomalla tavalla. 

 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemät korjaukset apteekkitalousuudistukseen ovat riittämättömiä. Hallituksen esityksen perusongelma jäi korjaamatta, mikä vaarantaa apteekkien toimintaedellytykset ja rapauttaa apteekkiverkostoa.  

– Lakimuutoksilla yritetään toteuttaa yhtä aikaa liian monta muutosta. Vääjäämättä tulee mieleen vuoden 2018 taksiuudistus, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen vertaa. 

Apteekkien talous on jo valmiiksi heikentynyt koko 2000-luvun ajan apteekkeihin kohdistuneiden leikkausten, kulujen kasvun ja yleisesti käytettyjen reseptilääkkeiden hintojen pitkään jatkuneen laskun seurauksena. Nyt toteutettava apteekkileikkaus ja itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen kauppoihin pahentavat apteekkien tilannetta entisestään. 

–  Itsehoitolääkkeiden myynti muualla kuin apteekeissa on merkittävä muutos suomalaiseen lääkepolitiikkaan. Se heikentää lääkitysturvallisuutta ja voi lisätä terveydenhuollon kustannuksia. Apteekkien ulkopuoliseen myyntiin nyt sallittava valikoima on ehdoton maksimi sille, mitä itsehoitolääkkeitä voidaan myydä ilman kasvokkaista farmaseuttista neuvontaa, Hirvonen painottaa.   

Hirvosen mukaan lakipakettiin sisältyy myös myönteisiä uudistuksia, joilla sujuvoitetaan apteekkien työtä esimerkiksi lääkkeiden saatavuushäiriöissä. 

Korjaukset riittämättömiä 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakiesitykseen esittämät korjaukset eivät riitä varmistamaan apteekkien taloudellista kestävyyttä perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. 

– Edes korjattu esitys ei estä sitä, että moni apteekki muuttuu tappiolliseksi tai kannattamattomaksi, eli perustuslakivaliokunnan asettamat ehdot eivät täyty.  

Tappiollisella apteekilla tarkoitetaan apteekkia, jonka tulos jää alle nollan. Tällaisesta apteekista apteekkari ei saa mitään tuloa. Kannattamattomalla apteekilla puolestaan tarkoitetaan apteekkia, jonka verotettava tulos on alle 100 000 euroa. Tämä sisältää paitsi apteekkarin palkan myös apteekkia varten otetun yrityslainen lyhennykset ja korot sekä tulevien investointien rahoituksen. 

Apteekkiveroon jää merkittäviä epäkohtia 

Valiokunnan ehdottama apteekkiveron alarajan nosto auttaa erityisesti pienimpiä apteekkeja, ja on askel oikeaan suuntaan. Samoin apteekkiveron perusteen muuttaminen lääkemyynnin liikevaihdosta myyntikatteeseen.  

Apteekkiverotaulukko on kuitenkin epäoikeudenmukainen ja apteekkivero voi muodostua kohtuuttomaksi apteekinvaihdostilanteissa. 

– Yksin apteekkiveron muutoksilla ei voida täyttää perustuslakivaliokunnan vaatimuksia. Se olisi edellyttänyt myös lääketaksaleikkauksen kohtuullistamista ehdotetusta 36 miljoonasta eurosta, Hirvonen muistuttaa.  

Useita apteekkeja uhkaa sulkeminen 

Korjatusta lakiesityksestä huolimatta useita apteekkeja joudutaan sulkemaan. Apteekkariliiton tiedossa on jo kymmenkunta suljettavaa sivuapteekkia. 

Apteekkiuudistuksen seuraavassa vaiheessa on välttämätöntä varmistaa, ettei tulevilla päätöksillä vaaranneta lisää apteekkien lähipalveluita, lääkkeiden maankattavaa saavutettavuutta eikä lääkehuollon huoltovarmuutta. 

–  Leikkausten tie on nyt kuljettu loppuun ja kipuraja ylitetty. Viimeistään nyt on aika miettiä, miten apteekkeja voitaisiin paremmin hyödyntää terveydenhuollossa, ja miten apteekkien matalan kynnyksen terveyspalveluilla voitaisiin helpottaa hoitoon pääsyä ja saada aikaan säästöjä julkiseen talouteen, Merja Hirvonen painottaa.

  

Lähde: Suomen Apteekkariliitto  9.12.2025