Suomalaisen D-vitamiini lisääntynyt

Suotuisaa kehitystä selittävät paitsi kansalliset D-vitamiinisuositukset myös elintarvikkeiden täydennysohjelma, jonka myötä D-vitamiinia on alettu lisäämään nestemäisiin maitovalmisteisiin ja rasvalevitteisiin. Kuva: Pixabay

 

Suomalaisten aikuisten D-vitamiinitasot ovat nousseet selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana, osoittaa Oulun yliopistossa tehty mittava seurantatutkimus.   Suotuisaa kehitystä selittävät paitsi kansalliset D-vitamiinisuositukset myös elintarvikkeiden täydennysohjelma, jonka myötä D-vitamiinia on alettu lisäämään nestemäisiin maitovalmisteisiin ja rasvalevitteisiin. Löydös vahvistaa käsitystä D-vitamiinilisän käytön ja elintarvikkeiden täydennysohjelman hyödyistä, kertoo Oulun yliopisto tiedotteessaan 30.6.2021.

D-vitamiinin varastomuoto on kalsidioli. Sen pitoisuutta veressä käytetään elimistön D-vitamiinitason mittarina. Tutkimus osoitti, että 90-luvulta 2010-luvulle aikuisten seerumin kalsidiolitasot nousivat keskimäärin 10,6 nanomoolia/litra. Myös D-vitamiinitasojen vuodenaikaisvaihtelu tasoittui seuranta-aikana.

Tutkimuksessa havaittiin myös yllättäen, että rasvalevitteiden D-vitaminoinnilla ei ollut samanlaista vaikutusta veren D-vitamiinitasoihin kuin D-vitamiinin lisäämisellä maitoon. Tutkijoiden mukaan rasvalevitteiden D-vitaminoinnin hyödyllisyyttä tulisikin arvioida uudelleen.

 

Aihetta tutkittiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohortissa tutkittavien ollessa 31- ja 46-vuotiaita. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 3 650 henkilöä.

 

Selvimmin D-vitamiinitasot nousivat niillä henkilöillä, joilla oli seurannan alkaessa matalimmat D-vitamiinitasot. Tulos kertoo siitä, että D-vitamiinilisät ovat erityisen tärkeitä hyvin matalien D-vitamiinitasojen ehkäisemisessä.

 

”D-vitamiinilisän käyttö ja D-vitamiinin lisäys maitotuotteisiin ovat hyödyllisiä toimenpiteitä väestötasolla, ja erityisesti niistä on hyötyä henkilöille, joilla D-vitamiinitasot ovat hyvin matalat. Tutkimuksemme perusteella näitä toimia tulisi jatkaa myös tulevaisuudessa”, tutkijat Helmi Ikonen ja Johanna Lumme korostavat.

 

Näyttöä saatiin myös kalan syönnin hyödyistä. ”Kalan syöminen suositusten mukaan, eli ainakin kahdesti viikossa, vaikutti myönteisesti elimistön D-vitamiinitasoihin”, Ikonen lisää.

 

D-vitamiini tunnetaan erityisesti luustolle tärkeänä vitamiinina, ja lisäksi sen puutos on lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty moniin sairauksiin, kuten infektioihin, diabetekseen, syöpään, verenkiertoelimistön sairauksiin ja hermoston rappeumatauteihin.

 

Monet suomalaiset saavat edelleen liian vähän D-vitamiinia erityisesti pimeän talvikauden aikana, jolloin D-vitamiinia ei muodostu luonnostaan iholla kuten kesällä. D-vitamiinin saanti on riittävää, jos sen taso veressä on 75–120 nanomoolia/litra.

 

Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että D-vitamiinin saannin ohella myös perimä sekä käyttäytymis- ja sosioekonomiset tekijät saattavat vaikuttaa yksilöllisiin D-vitamiinitasoihin.

 

Tutkimus on yksi laajimmista D-vitamiinitasojen seurantatutkimuksista, joka osoittaa kansallisen elintarvikepolitiikan ja D-vitamiinisuosituksen vaikutukset aikuisväestössä. 

 

Tutkimus julkaistiin vastikään European Journal of Nutrition -tiedelehdessä.

Tutkimusjulkaisu: Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J. et al. The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Eur J Nutr (2021). https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z