Uniapnea ja 5 yleisintä harhaluuloa
Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavat hyötyvät eniten nenälle asetettavasta CPAP-maskista, jonka kanssa nukkumiseen tottuu nopeasti. Kuva: Hengitysliitto |
Uniapnea ei katso ikää tai elopainoa – moni suomalainen sairastaa sitä tietämättään. Hoitamattomana uniapnea laskee elämänlaatua tuntuvasti.
Uniapnea on unihäiriö, johon liittyy liian vähäinen hengitys tai toistuvat, yli kymmenen sekunnin mittaiset hengityskatkokset.
– Katkokset johtuvat joko runsaan rasvakudoksen tai rakenteellisten syiden vuoksi ahtautuneesta nielusta. Hengityksen katkeillessa veren happipitoisuus laskee, mihin elimistö reagoi monenlaisin oirein, selittää korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta Terveystalosta yhtiön tiedotteessa 17.3.2021.
Uniapneaan liitetään yhä paljon vääriä käsityksiä. Listasimme viisi yleisintä uniapneaan ja sen hoitoon liittyvää harhaluuloa.
1. Väsymykselle
ei mahda mitään.
Pitkään jatkunut väsymys kannattaa aina tutkituttaa. Uniapneaa sairastavalla
elimistö ajautuu kovaan stressitilaan, jolloin uni muuttuu kevyemmäksi eikä
siksi välttämättä virkistä. Jos sairautta on syytä epäillä, kannattaa hakeutua
tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien tai keuhkosairauksien
erikoislääkärille, joka voi diagnosoida uniapnean unta rekisteröivän laitteen
avulla.
2. Uniapneaa
esiintyy vain ylipainoisilla ja vanhoilla ihmisillä.
Arviolta kaksi prosenttia suomalaisista naisista ja neljä prosenttia miehistä
sairastaa uniapneaa. Toisaalta on esitetty arvioita, että määrä saattaa olla
kymmenkertainenkin. Ylipaino on yksi taudille altistava tekijä, mutta sitä
esiintyy myös normaalipainoisilla ja hoikilla. Uniapnea ei myöskään ole
riippuvainen iästä, sillä sitä voivat sairastaa jopa lapset. Esimerkiksi
leukojen kehitys ja kielen sekä kita- ja nielurisojen koko voivat altistaa
hengitysongelmille.
3. Uniapneapotilas
kuorsaa ja on aina väsynyt.
Öinen kuorsaus ja uupumus päiväsaikaan ovat uniapnean selvimpiä oireita. Usein
vieressä nukkuva on kuitenkin ensimmäinen, joka kiinnittää huomiota
katkeilevaan hengitykseen. Aina potilas ei itse edes tunne väsymystään, sillä
hän kulkee päivät stressitilan aiheuttaman adrenaliinin voimalla. Uniapneaan ei
kuitenkaan välttämättä liity hengityskatkoksia tai kuorsausta. Osalla hengitys
vain on liian pinnallista, jolloin elimistö ei saa tarpeeksi happea, jolloin
unen laatu huononee.
4. Uniapnean
ainoa hoitomuoto on nukkumista vaikeuttava maski.
Jos potilaalla on ylimääräisiä kiloja, ensisijainen hoitomuoto on
painonpudotus. Lievää uniapneaa voidaan hoitaa alaleukaa yön yli eteenpäin
siirtävillä hammaskiskoilla, ja lapsilla uniapneaa hoidetaan tyypillisesti
pienentämällä kita- ja nielurisoja. Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa
sairastavat hyötyvät eniten nenälle asetettavasta CPAP-maskista, jonka kanssa
nukkumiseen tottuu nopeasti. Tietyissä leukojen rakenteellisissa ongelmissa
käytetään leukoja muovaavia leikkaushoitoja. Erittäin vaikeahoitoisissa uniapneatapauksissa
on myös käytetty uutta hoitoa, joka stimuloi kielen lihaksia hengityksen
tahdissa.
5. Uniapnean
kanssa pärjää hyvin ilman hoitoa.
Verenpaine-, kolesteroli- ja verensokeriarvot ovat uniapneaa sairastavilla
usein koholla, mikä nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Moni uniapneaa
sairastava kärsii lisäksi ärtyneisyydestä, masennus- ja muistioireista sekä
keskittymiskyvyn laskusta. Miehillä voi esiintyä jopa impotenssia.
Hoitamattomana uniapnea altistaa kilojen kertymiselle, sillä huonolaatuinen uni
vaikuttaa myös kylläisyyttä ja nälkäisyyttä sääteleviin hormoneihin. Hoitoon
hakeutuminen voi parantaa terveyttä ja elämänlaatua monin tavoin.
Kommentit
Lähetä kommentti