Seksuaalisuus huolettaa eturauhassyöpäpotilasta

Kaikkien yli 50-vuotiaiden miesten olisikin syytä harkita PSA-testiä, kertoo johtava ylilääkäri, Juha Kononen, Docrates Syöpäsairaalasta.

 

Taloustutkimuksen tuoreen eturauhassyöpään keskittyneen Suomi Hoitaa 2023 -tutkimuksen tulokset osoittavat, että jopa 19 prosenttia potilaista hakeutuu tutkimuksiin vasta 4 kuukauden tai jopa 11 kuukauden kuluttua oireiden ilmaannuttua. Vain yksi kolmasosaa hakeutui hoitoon oireiden perusteella. Yksityisellä sektorilla hoitopolku on julkista sektoria nopeampi ja hoitava lääkäri pysyy useammin samana.

Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä, johon sairastuu vuosittain yli 5 000 ja kuolee yli 900 miestä. Marraskuussa vietetään valtakunnallista eturauhassyövän teemakuukautta, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta eturauhassyövän yleistymisestä sekä kannustaa miehiä hakeutumaan tutkimuksiin ja hoitoihin ajoissa. Taloustutkimuksen tutkimukseen vastasi syys–lokakuussa 339 eturauhassyöpäpotilasta.

”Taudin toteamisen ja hoidon aloittamisen välistä aikaa tulisi kaikin keinoin yrittää lyhentää. Oma syöpäni jäi kiinni hyvällä onnella PSA-testissä*.”

Kaksi kolmesta potilaista oireettomia, varhainen tutkimuksiin hakeutuminen on tärkeää

Reilu puolet eturauhassyöpäpotilaista (55 %) hakeutui terveydenhuollon palvelujen piiriin kolmen kuukauden sisällä oireiden havaitsemisesta. Yleisimmät oireet olivat tihentynyt virtsaamistarve, etenkin öisin (47 %) sekä heikko tai katkeileva virtsasuihku (19 %).

Osa potilaista puolestaan pitkittää hoitoon hakeutumista jopa vuosia, useimmiten siksi, etteivät he kokeneet oireita merkityksellisiksi.

Peräti 67 prosenttia potilaista oli oireettomia, kun sairaus diagnosoitiin. Lähes kahdella kolmesta potilaasta (64 %) syöpä löytyi seurannassa tai sattumalta muiden tutkimusten yhteydessä. Tutkimuksen mukaan enemmistöllä sairaus diagnosoidaan eturauhassyöväksi, kun hieman entistä useammalla (14 %) sitä pidetään aluksi toisena sairautena, erityisesti niillä, joille syöpä on tehnyt etäpesäkkeitä (27 %).

– Eturauhassyöpä on myös työikäisten miesten yleisin syöpä. Se on usein oireeton sairauden alkuvaiheessa, ja siten salakavala sairaus. Tutkimuksiin hakeutuminen on tärkeää, sillä liian moni eturauhassyöpä löytyy vasta levinneenä. Kaikkien yli 50-vuotiaiden miesten olisikin syytä harkita PSA-testiä, kertoo johtava ylilääkäri, Juha Kononen, Docrates Syöpäsairaalasta.

Eturauhassyöpädiagnoosin saamisessa kesti tutkimuksen vastaajien mukaan keskimäärin yli 4 kuukautta ja kolmasosalla vastaajista hoito aloitettiin keskimäärin yli 4 kuukautta diagnoosin saamisesta. (kuva 3.) Hoitoonpääsyaika on keskimäärin pidentynyt verrattuna edelliseen tutkimukseen. Ennen diagnoosin saamista potilaat kävivät lääkärin tai hoitajan luona keskimäärin 2,8 kertaa. Tutkimuksen avoimista vastauksista nousee esille kaksijakoinen tilanne eturauhassyövän sairastaneiden keskuudessa: osa potilaista on hyvin tyytyväisiä hoitoon pääsyyn ja hoitoon ja osalla on ollut hyvinkin pitkiä viiveitä ja vaikeuksia päästä keskustelemaan lääkärin kanssa ja saada tarvittavia tutkimuksia.

Eturauhassyöpä vaikuttaa seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen, hoitava lääkäri on potilaalle tärkein tietolähde ja tuki hoidoissa

Eturauhassyöpäpotilaista 69 prosenttia koki, että sairaus tai hoidot ovat vaikuttaneet seksuaalisuuteen tai parisuhteeseen. Hoitojen edetessä lähes puolella (47 %) parisuhde tai seksuaalisuus muuttui huonommaksi.

”Seksuaalisuuden heikkeneminen jäi käsittelemättä. Tuli yllätyksenä*.”

Hoidon onnistumista tukee parhaiten hyvä vuorovaikutus lääkärin kanssa (75 %), perheen ja läheisten tuki sekä oma asenne (kuva 1.). Hoitava lääkäri on potilaalle myös tärkein tietolähde (76 %). Eniten tietoa kaivataan hoitovaihtoehdoista ja taudin ennusteesta. Hoitosuunnitelmaan liittyvien kysymysten lisäksi potilaat kaipaavat kuitenkin keskustelua myös henkisestä voinnista ja sairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen.

”Henkiseen puoleen tulisi panostaa enemmän, niin hoidon aikana kuin sen jälkeenkin*.”

Useimmille potilaille (60 %) oli tehty hoitosuunnitelma, kun hieman yli puolet heistä oli osallistuneet sen laadintaan. Kuntoutussuunnitelma on tehty vain harvalle (13 %) eikä kuntoutuspalveluista saatu tieto ollut potilaiden mielestä riittävää. Tutkimuksen mukaan potilasta harvoin ohjataan hoitoa tukeviin kuntoutuspalveluihin.

”Kuntoutuksesta ei puhuttu lainkaan eikä henkisen puolen asioista shokkiuutisen saadessa :(*”

Yksityisellä sektorilla hoitava lääkäri pysyy useimmiten samana, kun taas julkisella sektorilla hoitava lääkäri vaihtui useammin (vähintään 1–5 kertaa, kuva 2). Yksityissektorilla hoidettavat potilaat kokivat myös useammin hoidon muuttuvan paremmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi hoidon edetessä (72 % yksityisellä vs 46 % julkisella sektorilla).

– Eturauhassyöpäpotilaiden hoito on Suomessa hyvällä tasolla. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä, jotta potilaat saadaan hoidon piiriin entistä nopeammin ja potilaiden toiveet huomioitua tasavertaisen ja kokonaisvaltaisen hoidon toteutuksessa. Esimerkiksi PSA-testi on helppo ja herkkä menetelmä, jota perusterveydenhoidossakin voi hyödyntää, jotta taudin toteaminen ei jäisi liian myöhäiseen vaiheeseen”, kertoo Juha Kononen.

Tutkimuksen mukaan useimmiten eturauhassyöpää hoidetaan hormonaalisella hoidolla, leikkauksella, ulkoisella ja sisäisellä sädehoidolla sekä sytostaattilääkehoidolla.

Lähes kaikille vastaajille tehdään verikoe PSA-arvon selvittämiseksi oireiden ilmaannuttua (90 %). Kuvantamistutkimuksista 65 prosentille vastaajista tehdään eturauhasen magneettikuvaus. Entistä useammalle tehdään myös PET-tietokonekuvaus (48 %), koko vartalon tietokonekuvaus (48 %) tai luuston gammakuvaus (42 %), erityisesti kun syöpä oli levinnyt tai tehnyt etäpesäkkeitä. Useimmilla aktiiviseurannan piirissä olevilla kontrollikäyntejä on joka 6 kuukausi, jolloin tyypillisesti seurataan PSA-arvoa. Noin viidesosalla vastaajista kontrollikäyntejä on enintään joka kolmas kuukausi.

*Tutkimukseen vastanneiden avoimia vastauksia.

 

Lähde:  Docrates Syöpäsairaala FI 16.11.2023