Joka toinen urheilija kipuilee viikottain

Kyselyn perusteella 17 % urheilijoista kokee kipua ja vaivoja päivittäin ja 32 % viikoittain. Kuva: Mehiläinen

 

Urheilu Mehiläisen tuoreessa tutkimuksessa* selvitettiin kilpaurheilijan uran psyykkisiä ja fyysisiä kustannuksia. Tutkimuksen mukaan 17 % urheilijoista kokee kipua päivittäin ja 32 % viikoittain. Yli puolet vastanneista oli kamppaillut mielenterveyden haasteiden kanssa. Urheilu Mehiläisen asiantuntijoiden mukaan urheilun ja elämän parempi tasapaino toisi myös parempia tuloksia.

 

Urheilu Mehiläinen tutki syksyllä 2024 kilpaurheilijan uran psyykkistä ja fyysistä hintaa. Kyselyyn vastasi 110 urheilijaa ja tuloksissa näkyy, että urheilijat joutuvat tekemään sekä psyykkisiä että fyysisiä uhrauksia uransa eteen. Kyselyn perusteella 17 % urheilijoista kokee kipua ja vaivoja päivittäin ja 32 % viikoittain. Urheilu Mehiläisen ylilääkäri ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mikko Kirjavainen pitää lukuja huolestuttavina.

– On selvää, että urheilija sietää kipua tavallista kuntoilijaa enemmän. Kipua voidaan vähätellä ja ajatella, että se liittyy kilpaurheiluun, jolloin siihen reagoidaan liian myöhään ja seuraukset ovat vakavampia. Jos urheilija fyysisellä puolella ylittää rajoja, voi sillä olla vakavia seurauksia uran jälkeenkin, Kirjavainen kertoo.

Kipua aiheuttaa eniten luuston, jänteiden ja nivelten ylikuormitus, ja nivelkivut ovat usein merkkejä alkavasta nivelrikosta.

– Jatkuvaa kipua kokevalla urheilijalla saattaa olla jo 40-vuotiaana vaihtokuntoiset polvinivelet. Toistuvat iskut polven alueelle ovat aiheuttaneet monelle urheilijalle nivelvammoja, joita tavallisesti nähdään 60–80-vuotiaana, Kirjavainen jatkaa.

 

Suorituspaineista mielenterveyden haasteita

Urheilijat kasvattavat resilienssiään koko uransa ajan ja mielen joustavuus voi palkita työelämään siirryttäessä. Henkisestä vahvuudesta huolimatta tutkimuksen tuloksista selviää, että kyselyyn vastanneista jopa 65 % oli kokenut omalla urallaan henkistä uupumista. Mielenterveyden tai jaksamisen haasteita kokeneilla kuormitusta tulee etenkin suorituspaineista ja odotusten täyttämisestä.

– Tulokset ovat linjassa työelämässä olevien kokeman uupumuksen kanssa ja uskon, että urheilun lisäksi taustalla voi olla myös muita syitä kuten haasteita perhe- tai parisuhdedynamiikassa, opiskelupaineita tai työn tuomia haasteita. Myös huono valmennusilmapiiri tai valmennussuhde saattaa aiheuttaa urheilijalle ylimääräistä henkistä kuormitusta, Mehiläisen työterveyspsykologi ja sertifioitu urheilupsykologi Anna Andersen toteaa.

 

Urheilijan elämään pitää mahtua muutakin kuin urheilua

Kyselyn mukaan 55 % urheilijoista on joutunut luopumaan harrastuksista ja muista kiinnostuksen kohteista urheilun takia.

– Urheilijan elämään pitää mahtua muutakin kuin urheilua. Jos urheilija on pakonomaisesti kiinni urassaan, aiheuttaa se stressireaktioita, jolloin suorituskyky laskee. Joskus on parempi hiukan höllätä. Kun on ottanut rennommin, niin kehollinen muisti auttaa suorituksessa usein parempaan lopputulokseen, urheilupsykologi Andersen vinkkaa.

– Palautumista ja hyvinvointia parantaisi myös, jos urheilijoiden ohjelmassa olisi enemmän ja monipuolisempaa liikuntaa sekä psyykkistä tukea. Uskon, että silloin meillä olisi parempia urheilijoitakin. Kun urheilijalla on mieli, uni ja lepo sekä ravintoasiat kunnossa, niin loukkaantumisen riski pienenee selvästi, ortopedi Kirjavainen muistuttaa.

Kivusta ja henkisestä kuormituksesta huolimatta urheilijat kokevat, että urheilu-ura on uhrausten arvoinen. Lähes jokainen (99 %) kyselyyn vastannut urheilija oli sitä mieltä, että urheilu-ura on kokonaisuudessaan rikastuttanut heidän elämäänsä ja mahdolliset uhraukset koettiin vain väliaikaisina.

*) Urheilu Mehiläisen kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti 16.9.–6.10.2024. Tutkimuksen toteutti Mehiläinen perustuen asiantuntijoiden tunnistamiin urheilijoiden fyysisiin ja psyykkisiin haasteisiin. Kysely lähetettiin 260:lle Urheilu Mehiläisen kumppaniseuralle ja siihen vastasi yhteensä 110 urheilijaa, joista 92 % urheili kilpatasolla. Vastaajista 65 % oli naisia ja 33 % miehiä, 2 % ei halunnut vastata sukupuolta koskevaan kysymykseen. Vastaajien ikäjakauma painottui nuoriin: 54 % vastaajista oli alle 20-vuotiaita ja 33 % vastaajista 21–29-vuotiaita. Otos ei ole valtakunnallisesti painotettu.

 

Lähde: Mehiläinen 30.10.2024