Suomalaiset saavat lisätunnin

Vaikka saamme yhden lisätunnin, uni lisääntyy vain 11 minuutilla.

 

Withingsin tuore data paljastaa, miten kellojen siirtäminen taaksepäin vaikuttaa suomalaisten uneen. Vaikka saamme yhden lisätunnin, uni lisääntyy vain 11 minuutilla. Päivien pimetessä säännöllisten unirutiinien ylläpitäminen ja oman unen ymmärtäminen korostuvat entisestään, kertoo unitutkija Christian Benedict.

Sunnuntain vastaisena yönä 25. lokakuuta 2026 Suomi siirtyy normaaliaikaan ja kelloja siirretään tunti taaksepäin. Tuo lisätunti kääntyy kuitenkin huomattavasti vähemmäksi kuin kokonaiseksi lisätunniksi unta.

Withings analysoi noin 19 500 yötä Suomessa vuosien 2023 ja 2025 välillä. Tulokset osoittavat, että suomalaiset nukkuvat keskimäärin 11 minuuttia pidempään kellojen siirron jälkeisenä yönä verrattuna tavanomaiseen lauantaihin. 58 % nukkuu pidempään, ja suomalaiset heräävät kellon mukaan 36 minuuttia aikaisemmin.

Vaikutus on samalla tavalla vaatimaton muualla Pohjoismaissa. Ruotsalaiset nukkuvat 12 minuuttia pidempään, kun taas norjalaiset ja tanskalaiset saavat noin 10 minuuttia lisää unta

Syksyn pimeys asettaa uusia vaatimuksia unirutiineillemme

Kellojen siirto tapahtuu juuri silloin, kun Suomessa siirrytään huomattavasti pimeämpään vuodenaikaan. Unitutkija Christian Benedictille siirtymä toimii myös muistutuksena siitä, miten valo, pimeys ja päivittäiset rutiinimme kytkeytyvät uneen.

“Emme voi olettaa, että keho käyttäisi lisätunnin automaattisesti nukkumiseen. Kehoomme vaikuttavat voimakkaasti vakiintuneet tottumukset ja vuorokausirytmi. Kun päivät lisäksi pimenevät, tulee entistä tärkeämmäksi ylläpitää säännöllisiä rutiineja ja saada päivänvaloa päivän aikana, erityisesti aamuisin.”

Christian Benedict, Uppsalan yliopiston farmakologian dosentti ja unitutkija

Lisäuni on lyhytkestoista

Withingsin data osoittaa samalla, että myönteinen vaikutus uneen on lyhytkestoinen. Seuraavana lauantaina suomalaiset nukkuivat noin seitsemän minuuttia tavallista vähemmän, ja kaksi viikkoa kellojen siirron jälkeen uni oli edelleen noin viisi minuuttia lyhyempää.

Kenelle tahansa, joka haluaa parantaa untaan, tottumusten ymmärtäminen pidemmällä aikavälillä voikin olla hyödyllisempää kuin keskittyminen vain yhteen yöhön.

“Uni vaihtelee luonnostaan yöstä toiseen, joten yksi huono yö ei välttämättä merkitse kovinkaan paljoa. Kiinnostavampaa on kaava pidemmällä aikavälillä. Seuraamalla untasi voit tulla tietoisemmaksi siitä, miten tekijät, kuten nukkumaanmenoajat, päivänvalo ja arkirutiinit, liittyvät siihen, miten nukut. Tämä ymmärrys voi helpottaa sen tunnistamista, mitä oma keho tarvitsee.”

Christian Benedict, Uppsalan yliopiston farmakologian dosentti ja unitutkija

Miten luoda unelle paremmat edellytykset pimeämpinä kuukausina

• Pidä kiinni säännöllisistä ajoista. Yritä mennä nukkumaan ja ennen kaikkea herätä suunnilleen samaan aikaan joka päivä.
• Hakeudu päivänvaloon. Ota kaikki irti valoisista tunneista ja pyri menemään ulos, mieluiten aamuisin.
• Tarkastele suuntausta, älä yksittäistä yötä. Unen seuraaminen pidemmällä aikavälillä helpottaa toistuvien kaavojen tunnistamista ja auttaa näkemään, miten arjen muutokset ajoittuvat yhteen unessa tapahtuvien muutosten kanssa.

Miten Pohjoismaissa nukutaan, kun kelloja siirretään

Maa	Lisäuni*	Herääminen kellon mukaan*
Soumi	+11 min	33 min aikaisemmin
Ruotsi	+12 min	32 min aikaisemmin
Norja	+10 min	35 min aikaisemmin
Tanska	+10 min	28 min aikaisemmin
Pohjoismaat	+11 min	30 min aikaisemmin

*Kellojen siirtoyö verrattuna kunkin henkilön tavanomaiseen lauantaiyöhön sen jälkeen, kun siitä on vähennetty muutos, joka havaittiin alueilla, joilla kelloja ei siirretä koskaan.

Miten Suomen suurimmissa kaupungeissa nukutaan, kun kelloja siirretään

Kaupunki	Yöpyvien määra	Lisäuni*	Herääminen kellon mukaan*
Helsinki	5 400	+10 min	35 min aikaisemmin
Lahti	690	ei ilmoitettu**	37 min aikaisemmin
Espoo	540	ei ilmoitettu**	35 min aikaisemmin
Tampere	510	ei ilmoitettu**	29 min aikaisemmin

*Kellojen siirtoyö verrattuna kunkin henkilön tavanomaiseen lauantaiyöhön sen jälkeen, kun siitä on vähennetty muutos, joka havaittiin alueilla, joilla kelloja ei siirretä koskaan. **Liian vähän öitä luotettavan uniluvun ilmoittamiseksi kyseiselle kaupungille.

Metodologia

Tutkimus perustuu 18 vuotta täyttäneiden Withingsin käyttäjien anonymisoituun unidataan Suomessa, joka on rekisteröity yrityksen unenseurantalaitteiden ja yhdistettyjen sovellusten kautta. Kokonaisotos käsittää 19 609 yötä syksyn kellojen siirtojen yhteydessä 29. lokakuuta 2023, 27. lokakuuta 2024 ja 26. lokakuuta 2025, joissa kukin henkilö huomioidaan kerran kutakin mittausvuotta kohden. Henkilöt, joiden aikavyöhyke muuttui kuusiviikkoisen tutkimusjakson aikana esimerkiksi matkustamisen vuoksi, on suljettu pois.

”Tavanomaisen lauantain” vertailukohtana on käytetty kunkin henkilön neljän kellojen siirtoa edeltäneen lauantaiyön keskiarvoa sillä edellytyksellä, että vähintään kaksi niistä oli mitattu. Kehityksen seuraamiseksi ajassa päiviä 1–7 sekä 8–14 siirron jälkeen on verrattu sitä edeltäneeseen 14 päivään. Jotta kellojen siirron vaikutus voitaisiin erottaa puhtaista vuodenaika- ja kalenterivaikutuksista, käytettiin vertailuryhmää vastaavina ajankohtina paikoissa, joissa kelloja ei koskaan siirretä (Arizona, Havaiji ja Islanti). Vertailuryhmässä samana yönä mitattu muutos – noin 1,4 minuuttia lisäunta – on siksi vähennetty tutkimuksessa esitetyistä luvuista.

Tulokset perustuvat havainnointidataan, mikä tarkoittaa, että ne osoittavat tilastollisia yhteyksiä, eivät syy-seuraussuhteita. Data kuvaa Withingsin käyttäjiä eikä edusta väestöä kokonaisuudessaan.

Koko tutkimusdata: Katso täältä

Tietoa Withingsistä

Arkiterveyden seurannan pioneeri Withings loi ensimmäisen älyvaa’an vuonna 2009 ja on siitä lähtien innovoinut jatkuvasti tarjotakseen kliinisesti validoitujen älylaitteiden ekosysteemin. Laitteita käyttää 12 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti sekä useat tunnetut terveydenhuollon keskukset ja tutkimuslaitokset. Withings-ekosysteemi mittaa yli 90 biomarkkeria. Siihen kuuluu unianalysaattori, joka havaitsee unisyklit, valveillaolojaksot ja uniapnean. Lisäksi valikoimaan kuuluu hybridiälykelloja, jotka seuraavat erityisesti sykettä ja sen vaihtelua päivin ja öin, tekevät lääketieteellisen tason sydänsähkökäyrän (EKG) patologioiden, kuten eteisvärinän, havaitsemiseksi tai seuraavat veren happipitoisuutta. Älykkäät verenpainemittarit mahdollistavat verenpaineen kehityksen kotiseurannan lääkärille jaettavien luotettavien ja kattavien mittausraporttien ansiosta, ja niihin voi sisältyä myös stetoskooppi sydänäänien tallentamiseksi kotona ja jakamiseksi terveydenhuollon ammattilaiselle.

Lisätietoja:  withings.com.

Lähde: Withings 22.10.2026

Lue myös:

https://kaunisjaterve.blogspot.com/2026/09/withings-uusi-palvelu-sydamen-ja.html